USEIN KYSYTTYJÄ KYSYMYKSIÄ 1. Kuka voi saada vapautuksen metsänhoitomaksusta? Kuka tahansa metsänomistaja voi hakea vapautusta metsänhoitomaksusta. Vapautuksen edellytyksenä on, että tilalla on voimassa oleva metsäsuunnitelma, eikä metsissä ole selviä metsänhoidollisia puutteita. Tilan käytettävissä on oltava joku metsäammattihenkilö: Kainuun Metsätoimistojen yli 110 sopimustilaa eivät maksa metsänhoitomaksua. 2. Mitä maksaa metsänhoitosopimus? Ei mitään. Kun solmitte metsänhoitosopimuksen Kainuun Metsätoimistojen jäsenyrityksen kanssa maksatte vain käyttämistänsä palveluista, ennakkoon sovituilla hinnoilla. 3. Paljonko maksavat neuvontapalvelut? Kainuun Metsätoimistojen asiakkaat saavat maksuttoman neuvontapalvelun metsäomaisuuttansa koskevissa asioissa. 4. Mikä on metsäsuunnitelma? Tilakohtaiseen metsäsuunnitelmaan kootaan tilan omistaja- ja tilatiedot, kasvupaikka- ja puustotiedot, hakkuuehdotukset, hoitoehdotukset, kuvioluettelo ja teemakartat. Useimmille metsänomistajille on tärkeintä kestävät hakkuutulot, joillekin taas riistanhoidolliset tai luontoarvot. Suunnitelma kertoo metsäomaisuutesi nykytilan, ja auttaa töiden toteutuksien suunnittelussa. 5. Mikä on Kemera? Kemera –nimitys tulee sanoista KEstävän Metsätalouden RAhoituslaki. Lain nojalla yksityismetsänomistajalla on mahdollista saada valtion rahoitustukea metsänparannustöihin. Tuki parantaa töiden kannattavuutta, ja on metsänomistajalle verotonta. Suunnittelu on aina metsänomistajalle maksuton. Avustusprosentti toteutuskustannuksista on Kainuun alueella työlajista ja metsäsuunnitelman voimassaolosta riippuen 25-70%. Tuettuja työlajeja ovat metsänuudistaminen (esim. vajaatuottoiset metsät, pellon metsitys), kulotus, nuoren metsän hoito, energiapuun korjuu, pystykarsinta, kunnostusojitus, metsätien tekeminen tai perusparannus, metsänterveyslannoitus ja Etelä –ja Keski-Suomea koskeva juurikäävän torjunta. Tukea maksetaan metsänomistajan omana toteutuksena tehtyihin töihin ja myös ulkopuolisen metsäorganisaation työvoiman käytölle. Kerromme mielellämme lisää tukien ehdoista ja euromääristä. 6. Tarvitaanko taimikonhoitotyössä ennakkosuunnitelmaa? Nuoren metsän hoito (johon taimikonhoito kuuluu), energiapuun korjuu, kulotus ja juurikäävän torjunta ovat Kemera - työlajeja, joista vaaditaan vain selvitys työn toteutumisesta sen valmistumisen jälkeen. Esim. taimikonhoitotyön valmistuttua voitte kääntyä alueenne metsäpalveluyrittäjän puoleen niin hän käy tarkastamassa täyttääkö työ tukiehdot ja laittaa toteutusselvityksen eteenpäin Metsäkeskukseen. 7. Mitä pitää ottaa huomioon myyntiverotuksessa? Vuoden 2006 alusta kaikki tilat Suomessa ovat puunmyyntiverotuksessa, jossa metsän verotettava tulo määräytyy kalenterivuoden aikana syntyneiden tulojen ja menojen erotuksena. Eli jos tilalla ei ole kalenterivuoden aikana puukauppatuloja, ei tule verojakaan. Kaikki puun tuottamisesta ja korjuusta aiheutuneet menot, sekä metsätalouden hallintomenot ovat vähennyskelpoisia puun myyntituloverotuksessa. Menokuitit kannattaa tallettaa, kirjata kuluihin ja ilmoittaa veroilmoituksessa vaikka puunmyyntituloja ei kertyisikään! Metsänomistajan kannattaa pitää selkeää kirjanpitoa esim. omalla autolla raivauspalstalle ajetuista matkoista. Matkakulujen lisäksi vähennyskelpoisia menoeriä ovat esim. metsäsuunnitelman hankinta, metsävakuutusmaksut, ammattilehdet ja vaikka metsätalouden kirjanpidon ja veroilmoituksen teettäminen metsätoimistoilla. 8. Mitä tarkoittaa arvonlisäverotus metsänomistajan kannalta? Metsätalous kuuluu arvonlisäverotuksen piiriin: Puukaupan arvonlisäveroprosentti on 22. Arvonlisäverovelvolliseksi kannattaa ilmoittautua ennen puukaupan solmimista esim. oman verotoimiston kautta. Metsänomistajalle arvonlisävarovelvollisuus on pääsääntöisesti myönteinen asia: Se keventää verorasitusta silloin, kun metsänomistaja hankkii metsätalouteensa kalustoa tai tarvikkeita tai käyttää ulkopuolisia palveluja. Yleisimpiä hankintamenoja, joista arvonlisäveron voi vähentää voi olla esim. moottori- ja raivaussahan hankintameno, polttoainekulut, turvavarusteet, puuntaimet, maanmuokkaus ym.